Lyhytterapia tarjoaa matalan kynnyksen apua alentuneeseen mielialaan, ahdistuneisuuteen,
stressiin tai pari- ja perhesuhteiden ongelmiin. Lyhytterapia on tavoitteellista ja luottamuksellista
keskustelutukea.

Tarkastellaan mielenterveyden kriisiä sitten, inhimillisyyden, yksilön tai talouden näkökulmasta,
tarvitsemme palveluiden painopisteen siirtoa ennaltaehkäiseviin palveluihin. Osaksi
palvelujärjestelmää on luotava yksilöiden tarpeista lähteviä ratkaisuja. Lyhytterapeuttien tarjoama
lyhytterapia ei poissulje psykoterapiaa, ja molemmille terapioille on tarvetta jatkossakin.
Mielenterveyden hoidossa tällä hetkellä yksi liian vähälle huomiolle jäänyt asia on se, että Kelan
tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa voi saada 16–67-vuotias. Meillä on kuitenkin näyttöä, että
vakavasta masennuksesta kärsii 2–5 % ikäihmisistä ja noin puolet ikäihmisistä sairastuu
masennukseen ensimmäistä kertaa vasta eläkeiässä. Psyykkinen kuormittuneisuus on yleistä 85
vuotta täyttäneillä.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen tavoitteena on vuonna 2025 lisätä omaishoidettavien määrää
300 asiakkaalla. Oleellista tavoitteessa on talouden lisäksi, että hyvä ja turvallinen omaishoito
toteutuu hyvinvoivien omaishoitajien toimesta. Monet omaishoitajat kokevat jäävänsä
näkymättömiksi, sillä tuen tarpeita tarkastellaan lähinnä omaishoidettavan näkökulmasta.
Omaishoitajien mielen hyvinvoinnin tukeen on panostettava. Lyhytterapeuttien osaamista tulisi
hyödyntää ikäihmisten sekä omaishoitajien mielenterveyden varhaisen vaiheen hoidossa.
Lyhytterapian vakiinnuttaminen osaksi ennaltaehkäiseviä palveluprosesseja olisi inhimillisesti ja
taloudellisesti järkevää.

Kirsi Kauliomäki, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, terveystieteiden maisteri ja ratkaisukeskeinen
lyhytterapeutti

Marke Tissari, lähihoitaja, työnohjaaja ja ratkaisukeskeinen lyhytterapia opiskelija