Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut raportin Terveyden eriarvoisuus Suomessa (2021). Raportin mukaan Suomessa terveys on kehittynyt positiiviseen suuntaan, mutta edelleen on myös suuria terveyseroja. Henkilöillä, joilla on matala koulutustaso ja henkilöt, jotka kuuluvat pienipalkkaisten ryhmään on todettu olevan enemmän terveysongelmia kuin korkeasti koulutetuilla ja suurituloisilla. Edelleen on vähän tietoa Suomessa asuvien kieli- ja kulttuurivähemmistöjen edustajien terveydestä ja hyvinvoinnista.

Raportin mukaan maantieteellisesti etelä- ja länsisuomalaiset ovat terveempiä kuin itä- ja pohjoissuomalaiset. Mielestäni hälyttävää on, että raportin mukaan niillä, jotka tarvitsevat eniten terveydenhuoltoa on sitä vaikeinta saada. Hyvätuloisilla ja työssäkäyvillä on työterveyshuolto ja taloudellisesti mahdollisuus myös yksityisen terveydenhuollon palvelujen käyttämiseen. Toki on tarvetta lisätä myös työterveyshuollon resursseja, jotta se pystyy vastaamaan palvelujen kysyntään, mutta raportin mukaan myös työssäkäyvät saavat helpommin ennalta ehkäiseviä palveluita kuin työelämän ulkopuolella olevat. Työssäkäyvät myös käyttävät ennalta ehkäiseviä palveluita enemmän kuin yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevat henkilöt.

Tällä hetkellä työttömien terveystarkastuksia järjestetään vaihtelevasti eri kunnissa, mutta se ei vastaa työterveyshuoltoa, mitä työssäkäyvät voivat hyödyntää. Turussakin järjestetään työttömien terveystarkastuksia, mutta palvelu on suunnattu ensisijaisesti monialaista tukea tarvitseville työttömille, jotka tarvitsevat perusteellista työ- ja toimintakyvyn arviota ja terveysasemat ovat Turussa tällä hetkellä pahasti ruuhkautuneet. Mielestäni ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa tulisi edelleen kehittää varsinkin kohderyhmälle, jolle ei kuulu työterveyshuollon palvelut. Esimerkiksi helposti saavutettavilla maksuttomilla terveyspisteillä, missä voisi saada neuvontaa, ohjausta ja tehdä esimerkiksi tarvittavia pienimuotoisia tutkimuksia, kuten verikokeita, verenpaineen ja verensokerinarvojen mittauksia. Palveluja voisi tarjota myös liikkuvina, jolloin palvelupiste tavoittaisi paremmin ihmisiä myös keskusta- alueiden ulkopuolella ja alueilla, joissa ei ole kiinteää palvelupistettä. Näitä palveluita voisivat hyödyntää kaikki alueella asuvat kuntalaiset. Liikkuvia terveyspalveluita on kehitetty ja kokeiltu eri puolilla Suomea ja niistä on saatu hyviä kokemuksia, myös Turun ammatti-instituutissa on ollut terveyskioski toimintaa ja se on saanut nuorilta hyvää palautetta.

Terveyden edistämiseen ja ennalta ehkäiseviin palveluihin halutaan panostaa entistä enemmän, jotta korjaavaa työtä ei pitäisi tehdä niin paljon, mutta pitää huomioida, että ennalta ehkäisevä työ ei tällä hetkellä tavoita kaikkia samalla tavalla. Silloin ennalta ehkäisevä työ ei voi saavuttaa sitä tavoitetta mitä sille on asetettu. Kun, ennalta ehkäisevä työ ei tavoita läheskään kaikkia, eikä vaikuta kuntalaisiin ympäri Suomea tasapuolisesti, se ei vähennä silloin niin tehokkaasti huonosta terveydestä aiheutuvaa inhimillistä kärsimystä, kansansairauksia, varhaista eläköitymistä, eikä taloudellisia kuluja.

 Kirsi Kauliomäki sd.